Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanke on käynnistynyt – neljä periaatetta ohjaa työtämme

Kansainvälisten osaajien Suomi -tutkimushanke on ollut käynnissä noin kaksi kuukautta. 

Hankkeessa kehitetään ratkaisuja siihen, kuinka voidaan saada lisää kansainvälisiä osaajia mukaan Suomen kehittämiseen. 

Ymmärrämme kansainväliset osaajat moninaisena ja ammattitaitoisena joukkona, jonka potentiaali ei ole täysimääräisesti käytössä.  

Tarkastelemme erikseen ja vertaamme toisiinsa kuutta eri osaryhmää: ulkosuomalaisia, suomalaisia paluumuuttajia, Suomessa asuvia ulkomaalaisia osaajia, opiskelijoita ja osaajien puolisoita sekä paikkariippumatonta työtä tekeviä kansainvälisiä diginomadeja. 

Marras-joulukuussa hanketiimimme järjesti evästyskeskusteluja hankkeessa tehtäviä kyselytutkimuksia silmällä pitäen. Olemme kuulleet ajatuksia kymmeniltä ihmisiltä, jotka ovat edustaneet kohderyhmiemme – siis kansainvälisten osaajien – lisäksi työmarkkinajärjestöjä, suuria kaupunkeja, elinkeinoelämää, eläkealaa, kolmatta sektoria, korkeakoulu- ja tutkimuskenttää sekä ministeriöitä.  

Kiitos kaikille ajatuksiaan jakaneille. On innostavaa huomata, kuinka lukuisat ihmiset ovat halunneet heittäytyä polttavan ajankohtaisen aiheemme pohtimiseen ja työssämme avustamiseen. 

Tässä hanketta ohjaavista läpileikkaavista periaatteista. 

1. Vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa  

Tiivis yhteistyö hankkeen keskeisten sidosryhmien kanssa lisää tutkimuksen vaikuttavuutta. Meille on tärkeää kuunnella eri alojen asiantuntijoita sekä rakentaa yhteistä näkemystä vallitsevasta tilanteesta ja tarvittavista toimista tavoitetilaan pääsemiseksi.  

Tätä ohjenuoraa noudatamme koko tutkimushankkeen ajan. 

Tavoitteenamme on, että hankkeen tutkimusryhmän ja keskustelukumppaniemme ajattelu kehittyy ja päivittyy, kun istumme yhteiseen pöytään ja keskustelemme avoimesti. 

Toteutetut evästyskeskustelut ovat olleet meille tärkeitä, sillä ne ovat auttaneet meitä kartoittamaan tiedon tarpeita, ongelmakohtia ja hyviä käytänteitä koskien kansainvälisen osaamisen tematiikkaa. 

Opimme koko hankkeen ajan kohderyhmiemme edustajilta ja laajalta joukolta julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin edustajia.

2. Ratkaisujen löytäminen 

Evästyskeskusteluiden lisäksi kuulemme lukemattomia ihmisiä hankkeessa teetettävien kyselyiden ja ryhmäkeskusteluiden sekä -haastatteluiden kautta. 

Aiemman tutkimuksen pohjalta tiedämme jo paljon esimerkiksi kansainvälisten osaajien elämästä Suomessa ja Suomeen asettumiseen liittyvistä haasteista. Siksi korostamme hankkeessa ratkaisujen löytämistä niihin asioihin, jotka aiheuttavat pulmia ja kitkaa. 

Tavoitteemme on kaiken aikaa ruotia käytännöllisiä keinoja siihen, kuinka kansainvälisten osaajien – kansalaisuudesta riippumatta – olisi halutessaan aiempaa helpompaa tuntea olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa ja päästä aktiiviseksi osaksi suomalaista työelämää. 

3. Vertailu ryhmien välillä 

Vertailemme hankkeessa erilaisia kansainvälisten osaajien ryhmiä. Katsomme kansainvälistä osaamista ja siihen liittyvää, rajat ylittävää ja työmarkkinoita stimuloivaa muuttoliikettä ilmiölähtöisesti. 

Mitä voisimme oppia esimerkiksi vertailemalla ulkomaalaisten opiskelijoiden, korkeakoulutettujen maahanmuuttajien puolisoiden ja suomalaisten paluumuuttajien kohtaamia asettautumisen haasteita ja niiden selättämisen keinoja? 

4. Tiedon päivittäminen tähän päivään  

Meneillään oleva pandemia on vaikuttanut muun muassa muuttoliikkeisiin ja työelämän käytäntöihin, kuten etätyön tekemisen ja digitaalisen vuorovaikutuksen lisääntymiseen.  

Pandemia ei kuitenkaan ole vielä ohi ja ihmiset eivät vielä itsekään tiedä, mitä pitkäaikaisia vaikutuksia kokemallamme poikkeusajalla on. 

Osa asioista on muuttunut, mutta kuinka paljon? Tutkimushankkeemme päivittää myös tätä tietoa pohtimalla, miltä koronakriisin jälkeinen kansainvälisen osaamisen Suomi näyttää.  

*** 

Näihin neljään edellä esitettyyn periaatteeseen nojasi myös 8.12.2021 järjestämämme hankkeen avauswebinaari (tallenne). Tilaisuudessa konsortion edustajat, kansainväliset osaajat ja hankkeen tutkijat keskustelivat kansainväliseen osaamiseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä Suomessa.  

Viestimme tulevasta tilaisuudesta aktiivisesti sosiaalisessa mediassa, mikä avasi dialogin tutkimuksemme kohderyhmien edustajien kanssa jo etukäteen. Monia meitä kiinnostavia aiheita nousi keskusteluun sosiaalisen median julkaisujemme innoittamana.  

Saimme myös useita yhteydenottoja aiheen parissa työskenteleviltä. Itse webinaarissa oli yli 120 osallistujaa ja dialogi jatkui aktiivisena chatissä koko tilaisuuden ajan. 

Keskustelu oli hankkeen hengen mukaisesti avointa ja ratkaisuja hakevaa.  

Webinaarissa käsiteltiin osaajapulakysymyksiä, maakuvatyötä, kansainvälistä rekrytointia ja verkostojen merkitystä eri näkökulmista. Paneelikeskusteluissa oli mukana konsortion edustajia yksityiseltä ja julkiselta sektorilta.  

Mukaan tilaisuuden alustajiksi kutsumamme kansainväliset osaajat toivat keskusteluissa rohkeasti ja rehellisesti esille ajatuksiaan ja ratkaisuehdotuksiaan toimimattomiin käytäntöihin.  

Saimme keskustelusta paljon arvokasta evästystä hankkeellemme – chat-aineistoa kertyi hankkeessa hyödynnettäväksi 45 sivua! Olemme tästä kiitollisia. Tiivis vuorovaikutus on edellytys sille, ettemme puhu kohderyhmien ohi, vaan luomme ratkaisuja yhdessä.  

Webinaarin puheenvuorot auttoivat päivittämään ymmärrystämme tämän hetken moniääniseen ja -tulkintaiseen todellisuuteen. 

Korona on tuonut haasteita, mutta myös mahdollisuuksia kansainvälisten osaajien houkuttelemiselle. Monien ongelmien ratkaisu vaatisi kuitenkin aiempaa syvempää kulttuurista muutosta. 

Avoin ja rehellinen keskustelu on siksi hankkeen keskeinen lähtökohta; ei vain oman ajattelumme, vaan koko yhteiskunnan toiminta- ja ajattelutapojen muuttamiseksi. 

*** 

Vuonna 2022 hankkeessa on edessä kyselyaineistojen kerääminen kohderyhmiltämme sekä ratkaisuja haasteisiin ruotivien pienryhmäkeskustelujen ja haastattelujen järjestäminen.

Toivottavasti pääsemme etäyhteyksien lisäksi tapaamaan eri tahojen edustajia myös kasvokkain.  

Tulemme myös osallistumaan aktiivisesti aihepiiristä käytävään yhteiskunnalliseen keskusteluun ja raportoimaan tutkimushavainnoistamme useaan otteeseen.  

Rentouttavaa vuoden vaihdetta ja ollaan yhteydessä! 

Roosa Veijola 

MA, asiantuntija hankkeessa 

roosa.veijola@e2.fi 

Matti Välimäki 

VTT, tutkija hankkeessa  

matti.valimaki@e2.fi