Kansainväliset osaajat muutoksen raivaajina työpaikoilla
Loppuraportissamme julkaistun näkökulmatekstin kirjoittajana Espoon kaupungin erityissuunnittelija Melissa Arni-Hardén.
"You made me feel wanted in this country". Tämä on yksi esimerkki Espoon kaupungin Career Club -osallistujilta saadusta palautteesta. Espoon englanninkielisen urakehityspalvelun lähtökohtana on ihmisten itsemääräämisoikeus sekä oman toimijuuden vahvistaminen, mikä kiteytyy ajatukseen ”olemme sinun työsi puolella”.
Käytännössä tämä näkyy esimerkiksi niin, että henkilöt, jotka muuttavat Suomeen kumppanin saatua täältä töitä, nähdään ensisijaisesti hyvin koulutettuina ammattilaisina eikä puolisoina. Tällä statuksella tulleet kansainväliset osaajat ovat toki selkeästi oma kohderyhmänsä, onhan muutto toiseen maahan potentiaalinen kriisin paikka etenkin parisuhteelle ja vanhemmuudelle. Meidän on kuitenkin muistettava, että puolisostatus on olennainen lähinnä kansainvälisiä osaajia rekrytoivien työnantajien näkökulmasta - ei meidän, jotka tuottavat heidän tarvitsemiaan palveluita. Jotta rekrytointi onnistuu, työnantajien pitää voida antaa ja lunastaa lupaus siitä, että myös puoliso ja muu perhe kokee tulleensa nähdyksi, kuulluksi ja palvelluksi. Tämä edellyttää jouhevaa julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä.
Yhteisöllisyys – community building – on alusta, jolla edellä mainitun kaltainen monialainen yhteistyö ja omaa toimijuutta vahvistava palvelutuotanto tulevat yhteen. Työnantajat pääsevät yhteisön toimintaan mukaan juuri niin tiiviisti, kuin heille sopii: he voivat jakaa tietoa suomalaisesta työelämästä ja yrityksestään LinkedIn-ryhmässä, tulla piipahtamaan aamupuurolla, osallistua Career Club -tapaamisten keskusteluihin itseään kiinnostavan teeman ympärillä, lähteä EntryPoint-mentoriksi, kutsua ryhmän kansainvälisiä ammattilaisia tutustumiskäynnille omalle toimistolleen tai pitchata TalentMatch-rekrytointitapahtumassa. Kansainvälisten osaajien omat yhteisöt puolestaan voivat jakaa omaa osaamistaan ja vertaiskokemuksiaan kaupungin tuella. Suomalaiset ammattijärjestöt voivat tavoittaa uutta jäsenistöä samalla, kun avaavat kansainvälisille osaajille ovia suomalaisten, ammatillisten vertaisten verkostoihin.
Ensimmäisen kansainvälisen osaajan palkkaaminen on suuri askel yrityksille organisaation työkielen ja työtapojenkin muutoksen näkökulmasta, ja siten myös edistysaskel koko suomalaiselle työelämälle. Kielimuurin taklaamiseksi Espoossa on työn alla pilotti, jossa pyritään vahvistamaan työnantajien kykyä vastaanottaa kansainvälisiä osaajia: työnhakijan osaamisen kehittämisen kylkeen liitetään ajatus työnantajataidoista. Käytännössä tarkoitus on yhdistää kielituki ja organisaatiomuotoilu. Työnhakijoille tarjotaan alakohtaista suomen opetusta, työmuotoiluosaamista ja jalkautuvaa kielitukea. Tällaisella osaamisella ja tuella valjastettu kansainvälinen osaaja voi – esimerkiksi palkkatuella rekrytoituna – yhdessä työnantajan ja työyhteisön kanssa poimia eri tehtävänkuvista sellaisia palasia tehtävälistalta, joista voidaan muodostaa kehittyvälläkin suomen kielen taidolla hoituva kokonaisuus.
Kehitteillä olevan työkalupakin lisäksi Espoon kaupunki haluaa nostaa esille muutoksen tehneitä organisaatioita Esboxin avulla. Esbox on kansainvälisille osaajille tarkoitettu innostava lahja Espoon kaupungilta. Sen avulla Espoon kaupunki haluaa toivottaa uuden kansainvälisen työntekijän tervetulleeksi kasvavaan yritykseen pääkaupunkiseudulla. Esbox sisältää kahvipöytäherkkuja jaettavaksi sekä aktiviteetteja Espoossa, joihin voi osallistua yhdessä esimerkiksi kollegan, ystävän tai kumppanin kanssa. Kuka tahansa yrityksestä voi hakea Esboxia uudelle työntekijälle. Edellytyksenä on, että hän on yrityksen ensimmäinen työntekijä, joka ei puhu suomea tai ruotsia äidinkielenään ja että hän on aloittanut työssä edellisen kahden vuoden aikana.
Espoolle on tärkeää, että kansainväliset osaajat tulevat nähdyiksi kohderyhmän sijasta sidosryhmänä – viime kädessä he ovat muutoksen tienraivaajia työpaikoilla.
Kirjoittaja on konsortiokumppanimme Espoon kaupungin edustaja.