Kielitietoisuudella kielikynnyksen yli: millaisessa työyhteisössä myös maahan muuttanut asiantuntija loistaa?
Vieraskynäkirjoittajana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikkö Shadia Rask.
Minkälaisia kielikynnyksiä suomalaisesta työelämästä löytyy? Mitä kielitietoisuus oikein tarkoittaa? Onko kielen oppiminen työntekijän vai työyhteisön vastuu? Miten kielikukkaset ja psykologinen turvallisuus liittyvät toisiinsa?
Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia Moninaisesti parempi -hankkeessa.
Moninaisesti parempi -hankkeen tavoitteena on edistää työelämän monimuotoisuutta, ja erityisesti Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten työllisyyttä ja asiantuntijuutta. Lähes kolmen vuoden ajan hanke on kehittänyt kielitietoista toimintakulttuuria asiantuntijatyön kontekstissa.
Kielikynnykseen kompastuu
Kokemus puutteellisesta suomen tai ruotsin kielentaidosta on yleisin koettu työllistymisen este ulkomaalaistaustaisessa väestössä Suomessa. FinMonik-tutkimuksessa jopa puolet ulkomaalaistaustaisista arvioi kielitaidon puutteet työllistymisen esteeksi.
Työnantajilla on tutkitusti korkea kynnys palkata maahan muuttanut osaaja. Uudenmaan ELY-keskuksen selvityksen perusteella alle neljännes rekrytoijista on valmis palkkaamaan henkilön, jolla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa. Puolet eri alojen rekrytoijista oli sitä mieltä, että suomen kielen taidon pitäisi olla lähes äidinkielen tasolla työssä pärjätäkseen.
Henkilöstöalan ammattilaisille suunnatussa Monimuotoisuusbarometrissa lähes 90 prosenttia vastaajista uskoi, ettei kotimaisten kielten täydellistä hallintaa edellytetä, ellei työtehtävien luonne sitä erityisesti vaadi. Monesti kielitaitovaatimukset näyttäytyvät oikeutettuna vaatimuksena, mutta taustalle kätkeytyy myös ennakkoluuloja ja syrjintää.
Kielitaito on viheliäs työllistymisen este. Yhtäältä puutteellinen kielitaito estää työllistymästä, toisaalta työpaikan puuttuminen estää kielitaidon kehittymistä. Minkälaisilla ratkaisuilla tämän kierteen voisi katkaista?
Ratkaisuna kielitietoisuus
Kielitietoisen työskentelyn tarkoituksena on poistaa ymmärtämisen ja osallistumisen esteitä ja mahdollistaa asiantuntijatyö myös kehittyvällä suomen kielen taidolla.
Kielitietoinen toimintakulttuuri on näkynyt Moninaisesti parempi -hankkeen arjessa esimerkiksi siten, että hankkeen kokouksissa työskennellään kahden kielen hybridimallilla. Suomen lisäksi työyhteisössä on yhteisesti sovittu lupa puhua englantia, jos oman asiantuntijuuden saa näin parhaiten jaettua.
Myös ulkopuolisissa sidosryhmätapaamisissa on etukäteen kerrottu kielitietoisesta toimintatavasta. Näin vastuu kielitietoisesta työskentelystä ei jää yksin työntekijän harteille.
Työtehtäviin edellytettävän suomen kielen taidon kriittinen arvioiminen on ollut myös yksi hankkeen rekrytoinneissa kokeiltu moninaisuutta edistävä keino. Moninaisesti parempi -hankkeen rekrytointikokeilun myötä hankkeeseen rekrytoitiin kaksi projektitutkijaa.
Kielitietoisia ja luovia käytännön ratkaisuja on ollut esimerkiksi se, että Moninaisesti parempi -hankkeen tuleva raportti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen hyvinvoinnista ulkomaalaistaustaisessa väestössä on ensin kirjoitettu englanniksi ja käännätetty suomeksi.
Työyhteisön on mahdollistettava kielitaidon kehittäminen
”Monesti ajatellaan, että jos joku on ollut täällä vuosia eikä ole oppinut kieltä, se on häneltä epäonnistuminen. Pitää alkaa myös kysyä, miten me olemme auttaneet tai jättäneet auttamatta, jopa estäneet häntä oppimasta. Tämä on yhteinen juttu.”
Näin totesi kielikouluttaja Irina Pravet Helsingin Sanomien haastattelussa 20.10.2020. Pravet myös fasilitoi Moninaisesti parempi -hankkeen kielitietoisen työskentelyn kehittämisprosessin.
Yhteisessä kehittämistyössä kirkastui ajatus, että kielitietoinen työpaikka tukee maahan muuttaneen työntekijän kielitaidon kehittymistä. Samaan tapaan kuin työntekijöiden osaamisen kehittymistä tuetaan tarjoamalla esimerkiksi viestinnän ja projektiosaamisen koulutuksia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) työntekijät voivat nykyään käydä suomen kielen kurssilla työajalla ja työnantajan maksamana.
Työyhteisön valmistelu ja sitouttaminen kielitietoiseen työskentelyyn on tärkeä osa kielitietoista toimintaa. Olennaisinta on huomata, että ajalliset lisäpanostukset tuottavat aitoa lisäarvoa asiantuntijatyölle, kun aiempaa edustavampi osaajajoukko osallistuu suunnitteluun ja päätöksentekoon.
Kielikukkasia ja kommelluksia
Kielitietoisen työyhteisön arkeen kuuluu myös kielikukkasia, eli kieleen liittyviä tahattomia kommelluksia ja väärinymmärryksiä. Kieleen liittyvät tilanteet voivat herättää paitsi hilpeyttä myös häpeää.
Ilman kielitietoista ja kannustavaa työyhteisöä, maahan muuttanut asiantuntija jää helposti yksin kielikukkasten aiheuttaman häpeän ja huonommuuden tunteiden kanssa. Esimerkiksi, jos vahingossa toteaa, että ”tapan projektipäällikön tänään”, kun tarkoituksena on kertoa tapaamisesta.
Vastaavasti suomenkielinen kollega voi hämmentyä hybridimallista ja kokea häpeää huonoksi kokemastaan englannin kielen taidostaan.
Moninaisesti parempi -hankkeessa kielitietoisuus on tarkoittanut sitä, että jokainen saa käyttää sitä kieltä – suomea tai englantia – jolla oman asiantuntijuuden saa parhaiten jaettua. Tärkeää on myös antaa tila ja lupa kysyä, kun ei ole varma tai ymmärrä.
Moninaisesti parempi -hanke tulee julkaisemaan sarjakuvia kielitietoisen työyhteisön toiminnasta.
Kaikkien on hyvä olla psykologisesti turvallisessa työyhteisössä
Jotta kehittyvää kielitaitoa uskaltaa käyttää, työyhteisön on oltava psykologisesti turvallinen.
Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan yhteistä kokemusta siitä, että työyhteisössä voi olla oma itsensä ja ottaa riskejä. Psykologisesti turvallisessa tilassa uskaltaa esittää kysymyksiä ilman pelkoa, että muut hylkäävät tai rankaisevat.
Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen työyhteisö hyödyttää koko työyhteisöä. Jokainen haluaa kokea olevansa arvostettu ja osallinen. Monimuotoisuus on myös tutkitusti menestystekijä organisaatiolle: se parantaa innovatiivisuutta, uusien asiakasryhmien tavoittamista ja taloudellista kannattavuutta.
Pelkkä erilaisuuden olemassaolo ei kuitenkaan tuota menestystä. Siihen tarvitaan hyvää johtamista, psykologista turvallisuutta sekä mukaan ottavia ja inklusiivisia toimintatapoja – kuten kielitietoisuutta.
Shadia Rask toimii tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Hän johtaa Moninaisesti parempi -hanketta, jonka tavoitteena on edistää työelämän monimuotoisuutta ja Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten asiantuntijauria.
Lisää tietoa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamasta Moninaisesti parempi -hankkeesta: www.thl.fi/moninaisesti. Hanketta toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Työterveyslaitos.