Suomeen muuttaneet kohtaavat voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat

Vieraskynäkirjoittajina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Mia Teräsaho ja Anne-Mari Hietaharju

Suomea pidetään monelta osin tasa-arvon mallimaana. Suomessa sukupuolten tasa-arvon toteutumisessa on kuitenkin yhä esteitä, joiden purkamiseksi pitää tehdä aktiivisesti töitä. Yksi näistä esteistä on voimakkaasti sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat, jotka myös Suomeen muuttaneet kohtaavat.

Ulkomaalaistaustaisilla naisilla ja miehillä koulutusalat eivät ole yhtä voimakkaasti eriytyneet sukupuolen mukaan kuin suomalaistaustaisilla naisilla ja miehillä. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisilla naisilla on enemmän ulkomailla suoritettuja tutkintoja tekniikan aloilta verrattuna Suomessa suoritettuihin tutkintoihin.

Ulkomaalaistaustaiset naiset myös työskentelevät hieman suomalaistaustaisia naisia useammin miesenemmistöisissä luonnontieteen, matematiikan ja tekniikan alojen (STEM) ammateissa. Ulkomaalaistaustaiset naiset eivät vastaavasti työskentele yhtä usein naisenemmistöisissä koulutus-, sosiaali- ja terveysalojen (EHW) ammateissa kuin suomalaistaustaiset naiset. (Kuvio 1.)

Ulkomaalaistaustaiset miehet puolestaan työskentelevät luonnontieteen, matematiikan ja tekniikan alojen (STEM) ammateissa suomalaistaustaisia miehiä harvemmin. Sen sijaan koulutus-, sosiaali- ja terveysalojen (EHW) ammateissa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten miesten työskentely on lähes yhtä vähäistä. (Kuvio 1.)

Kansainvälisten osaajien potentiaali täysimääräiseen käyttöön

Suomeen muuttaneiden kansainvälisten osaajien osaamispotentiaalia ei voi jättää huomiotta. Suomeen muuttaneet, ilman töitä olevat naiset ovat voimavara ja yksi ratkaisu työvoima- ja osaajapulaan.

Korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden naisten työllistymistä vaikeuttaa se, että he eivät etene korkeaa koulutustaan vastaaviin ammatteihin, vaikka heillä olisi Suomessa suoritettu tutkinto ja vähintään edistynyt suomen kielen taito. He ovat muita useammin ylikoulutettuja työtehtäviinsä nähden – ulkomaalaistaustaisilla miehillä vastaavaa ylikoulutusta ei ole nähtävissä

Tutkimusten mukaan Suomeen muuttaneita naisia on ohjattu paljolti sosiaali- ja terveysalan ammatteihin, etenkin lähihoitajiksi – myös vastoin naisten omaa kiinnostusta, toiveita ja koulutustaustaa. Sekä ulkomaalais- että suomalaistaustaisten naisten osaaminen on arvokasta tunnistaa ja hyödyntää sosiaali- ja terveysalalla myös esimerkiksi lääkärin tehtävissä, mutta myös miesenemmistöisten alojen, kuten tekniikan ja ICT-alojen ammateissa. Työvoimapulasta kärsivälle sosiaali- ja terveysalalle olisi puolestaan hyödyllistä saada enemmän sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisia miehiä vahvistamaan moninaisen asiakaskunnan palvelun laatua.

Viisi vinkkiä tasa-arvoisempaan rekrytointiin

Tasa-arvoisessa ja yhdenvertaisessa yhteiskunnassa eri väestöryhmät ja eri sukupuolet ovat edustettuina eri organisaatioissa ja työtehtävissä. Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä on työpaikoille monenlaista hyötyä. Monimuotoisten työyhteisöjen on todettu olevan innovatiivisia ja luovia. Lisäksi monimuotoisuutta arvostava työpaikka on houkutteleva myös muille kansainvälisille osaajille.

Esittelemme THL:n Moninaisesti parempi ja Segregaation purku -hankkeiden toimintaan perustuen viisi helposti käyttöön otettavaa keinoa edistää monimuotoisuutta rekrytoinneissa ja purkaa sukupuolen mukaista eriytymistä työelämässä etenkin kansainvälisten osaajien näkökulmasta.

1. Hyödynnä hakuilmoituksessa monimuotoisuuslauseketta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on käytössä useissa hakuilmoituksissa monimuotoisuuslauseke, jossa toivomme hakijoiksi eri ikäisiä ja eri sukupuolia olevia henkilöitä sekä kieli-, kulttuuri- tai muihin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. THL on arvojensa mukaisesti yhdenvertaisuuden suunnannäyttäjä, joten korostamme toiminnassamme yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostamme työyhteisömme monimuotoisuutta.

2. Pohdi tehtävän kannalta edellytettävä kielitaito

Tarvitaanko työtehtävässä suoriutumiseksi erinomaista suomen kielen taitoa vai riittääkö suomen kielen perusteet? Kielitietoinen työskentely eli esimerkiksi suomen, ruotsin ja englannin kielen joustava käyttö työyhteisössä parantaa kaikkien osallisuutta ja mahdollistaa työn tekemisen myös kehittyvällä suomen kielellä.

3. Sovella osittain anonyymia rekrytointia

Kokonaan anonyymissa rekrytoinnissa piilotetaan näkyvistä hakijoiden tiedot, kuten nimi, ikä, sukupuoli ja kansallisuus, jolloin hakemukset arvioidaan kokonaan tunnisteettomasti. Anonyymi osaamisnäyte rekrytoinnissa on puolestaan ikään kuin osittain anonyymi rekrytointi.

Anonyymi osaamisnäyte tarkoittaa esimerkiksi hakemukseen liitettyä nimetöntä yhden sivun tutkimusideaa tai motivaatiokirjettä, jonka perusteella hakijat arvioidaan ensin ilman yksilöiviä taustatietoja. Anonyymi osaamisnäyte liitetään arvioinnin jälkeen hakijan hakemukseen ja ansioluetteloon.

4. Viesti sukupuolitietoisesti ja tavoita työnhakijoita eri verkostoista

Jakamalla hakuilmoitusta monipuolisesti eri verkostoille ja useissa sosiaalisen median kanavissa tavoitat laajemmin tehtävän kannalta potentiaalisia työnhakijoita.

Hakuilmoituksissa kannattaa hyödyntää yhdenvertaisempaa ja sukupuolitietoista viestintää, ja purkaa näiden avulla vallitsevia stereotypioita. Esimerkiksi valitsemalla kuvia, joissa on sukupuolen ilmaisultaan moninaisia, eri-ikäisiä ja erinäköisiä ihmisiä moninaisissa rooleissa, ammateissa ja tehtävissä.

Hakuilmoituksessa on myös hyvä välttää sukupuolittuneita nimikkeitä, kuten mies-päätteisiä nimikkeitä, koska näille on olemassa sukupuolineutraalit vastineet.

5. Jalkauta keinot osaksi työpaikan toimintaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman avulla

Hyvä työkalu sukupuolen mukaista eriytymistä purkavien ja monimuotoisuutta edistävien konkreettisten keinojen jalkauttamiseksi on työpaikan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden laatimiseen velvoittavat sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki.

Hyödyllisiä toimenpiteitä sukupuolen mukaisen eriytymisen purkamiseksi ja monimuotoisuuden edistämiseksi työpaikoilla ovat myös toimintaohjeet syrjinnän, häirinnän ja epäasiallisen kohtelun kitkemiseksi työpaikoilta, turvallisempien tapahtumien periaatteet, tasa-arvoisten urapolkujen ja palkkauksen varmistaminen sekä sukupuolen ja perheiden moninaisuuden huomioon ottaminen suunnitelman toimenpiteissä.

Kirjoittajat: Mia Teräsaho toimii kehittämispäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Moninaisesti parempi -hankkeessa ja Segregaation purku -hankkeen projektipäällikkönä. Anne-Mari Hietaharju toimii Segregaation purku -hankkeen suunnittelijana.