Registered aliens – työpaikan kummajaiset
Kuva: Pihla Liukkonen
Koko 90-luvun asuin työni vuoksi ensin Lontoossa ja sen jälkeen Saksassa Hannoverissa. Ennen EU-aikaa kannoin mukanani vihreää paperiläpyskää, jossa luki ”Registered Alien”. Vapaasti suomennettuna ”ulkomaailmoista tullut asukkaaksi rekisteröitynyt kummajainen”. Tästä syntyi yksi, jos toinenkin lentävä vitsi. En kuitenkaan tuntenut oloani miksikään kummajaiseksi, vaan osaksi työyhteisöä. Tosin, välillä skottimurteella annetut ohjeet eivät ihan menneet perille. Tai saksalaisten kollegoiden tapa syödä raakaa jauhelihaa valkoisen sämpylän päällä ei saanutkaan vettä herahtamaan kielelle. Oppia kertyi, työt tulivat tehdyksi ja toiminta kansainvälisillä markkinoilla tuli tutuksi käytännön kautta.
Pystyn hyvin asettumaan tilanteeseen, jossa ulkomaalainen koodari tai projektipäällikkö on työskennellessään Suomessa ja suomalaisessa yrityksessä. Ammattitaidon ja itse työnteon lisäksi pitää nähdä vaivaa, että tutustuu työkavereihin ja saa asiakkaiden luottamuksen. Työn ulkopuolella pitää löytää rutiinit arjen pyörittämiseen ja vapaa-ajan viettoon.
Miksi aikanaan minut palkattiin ulkomailla oleviin tehtäviin? Miksi tänä päivänä suomalaiset yritykset ja esimiehet rekrytoivat kansainvälisiä osaajia? Tärkein syy varmasti on löytää osaamiseltaan oikeanlainen henkilö tarjolla olevaan tehtävään. Kenellä on hallussa ohjelmistokieli, tuotetuntemus tai vientimarkkinoilla vaadittava myyntitaito? Kuka osaa käyttää kallista robottia tai erotella laboratoriossa materiaalit? Tällainen osaaja voi löytyä joko asiakasyrityksestä, ammattiverkostosta tai avoimen rekrytointiprosessin kautta. Kansainvälisesti toimivat yritykset usein palkkaavat muitakin kuin suomalaisia.
Monelle yritykselle kuitenkin ensimmäisen ei-suomalaisen palkkaaminen on iso haaste. Arveluttaa miten moni asia muuttuu yrityksen arjessa. Mitenhän esimiestyö toimii, mitä työkaverit sanovat, tuleeko kahvikeskusteluista kiusallisia, miten tiimipalaveritkin sujuvat, jos pitää vaihtaa kieltä? Ja ottavatko asiakkaamme vastaan henkilön, jonka suomen kielen taito ei ole ihan sujuvaa?
Tosiasia on se, että Suomessa on valtava määrä avoimia työpaikkoja, joihin ei tänä päivänä tahdo löytyä osaamiseltaan vastaavaa henkilöä. Suomalaiset vanhenevat ja jäävät eläkkeelle. Tulevat sukupolvet ovat pienempiä ja pula osaavasta työvoimasta tulee jatkumaan. Yritysten kannattaakin siis ottaa ensimmäiset askeleet kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa. Mitä nopeammin oma tiimi kansainvälistyy, sitä nopeammin laajenee osaajapooli. Monet ICT- ja ohjelmistoalan yritykset ovat jo täysin monikansallisia, suuret kansainväliset veturiyrityksemme myös.
PK-yrityksille on tarjolla tietoa, palveluita ja rahoitusta kansainvälisten osaajien rekrytointiin ja yrityksen kansainvälisten työyhteisöjen kehittämiseen. Suomeen tuleville tai täällä jo oleville osaajille ja heidän perheilleen on tarjolla palveluita ja verkostoja suurimmissa kaupungeissa. Kannattaa tutustua Talent Boost-palveluihin.
Work in Finland -kansainvälisen rekrytoinnin työnantajaneuvonta, p. 0295 016 770 (ma–pe klo 9–12), tyonantajaneuvonta@workinfinland.fi.
Ulla Hiekkanen-Mäkelä
Head of Talent Boost Finland
Business Finland